Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen, jolla haja-asutuksen jätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevan sääntelyn kohtuullistaminen ja selkeyttäminen saadaan kokonaisuudessaan valmiiksi.  Asetus tulee voimaan samanaikaisesti 3.4.2017 hajajätevesiä koskevan ympäristönsuojelulain muutoksen kanssa. Asetuksen keskeinen  muutos on sääntelyn yksityiskohtaisuudesta luopuminen.

Koska se koskee minua?

Aika ja paikka:

Perjantai 7.4.2017 klo 14.00-16.00 OmaMökki-messut, Helsingin Messukeskus, kokoustila 103 A.

Järjestäjät:

Saaristoasiain neuvottelukunta ja maaseutupolitiikan neuvosto, MMM; Suomen Kuntaliitto, Vapaa-ajan Asukkaiden Liitto ry, Suomen Kylätoiminta ry, Suomen Yrityskummit ry, OmaMökki-messut - Suomen Messut.

Savonlinna ja Jyväskylä ovat nousseet rysäyksellä kesämökkiverottajien kärkeen suosituimpien huvilakuntien listalla. Molemmat kaupungit nostivat vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveron lain sallimaan maksimiin eli 1,55 prosenttiin alkaneelle vuodelle eli reilusti maan keskiarvon yläpuolelle.

Jyväskylä nosti 0,45 ja Savonlinna 0,36 prosenttiyksikköä. Molempien korotukset ovat mökkikuntien kärkeä, kun verrokkina on 50 maan suosituinta mökkikuntaa. Saman listan alhaisinta mökkiveroa perivät Pudasjärvi (0,87 %) ja Oulu (0,90 %). 

Koko maan keskimääräinen mökkivero on 1,11 prosenttiyksikköä vuonna 2016, nousua edellisvuodesta 0,04 prosenttiyksikköä. Tavallisesti mökistä maksetaan kiinteistöveroa 200-400 euroa vuodessa ja tonttivero päälle. Mökkiveroprosentti on tasoltaan yleensä kaksin-kolminkertainen vakituisen asunnon kiinteistöveroon verrattuna.

Kuntien korotusautomaatti

Mökkivero on ollut kuntien korotusautomaatti jo pitkään. Veron keskiarvo on noussut keskeytyksettä vuodesta 2001 lähtien ja edellinen alennus oli vuonna 1997. Silloin mökkivero oli 0,68 prosenttia. Kunnat päättävät mökkiveronsa suuruuden itsenäisesti lain määräämän vaihteluvälin rajoissa. Kiinteistönomistajat saavat kiinteistöverolaskun maaliskuussa, postitus on juuri alkanut. Maksun eräpäivät ovat syys- ja lokakuussa.

Verottajan Kiinteistötiedot verkossa -palvelussa voi korjata ja täydentää kiinteistöverotuspäätöksen selvitysosalle merkittyjä tietoja. Palvelu löytyy netistä osoitteesta vero.fi.

Suomessa on puoli miljoonaa kesämökkiä. Suosituimmat huvilakunnat ovat Mikkeli, Kuopio, Parainen, Lohja ja Savonlinna.

Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelusta. Asetuksen mukaisilla ohjearvoilla pyritään varmistamaan, että tuulivoimalat ja asutus ovat riittävän etäällä toisistaan eikä melusta aiheudu ihmisille terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista. Näin kunnissa on nykyistä helpompi kaavoituksella ohjata voimaloiden sijoittumista. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain mukaisissa lupamenettelyissä ja valvonnassa.

"Ulkomelutason ohjearvot asetetaan tasolle, joka mahdollistaa tuulivoiman lisäämisen, mutta josta ei tutkimusten mukaan aiheudu terveyshaittoja eikä ympäristön viihtyvyys myöskään heikkene", sanoo asetusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä.

Jatkossa pysyvän asutuksen, loma-asutuksen, hoitolaitosten sekä leirintäalueiden tuulivoimamelun päiväajan ohjearvo on 45 desibeliä ja yöajan 40 desibeliä. Oppilaitosten ja virkistysalueiden alueille säädetään 45 desibelin päiväajan ohjearvo. Kansallispuistoja koskee sekä päivä- että yöajalla 40 desibelin ohjearvo. Asetuksen mukaiset ulkomelun ohjearvot ovat vuonna 1992 valtioneuvoston antamia ohjearvoja tiukemmat.

Asetuksessa viitataan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan melun terveysvaikutuksia koskevaan sisämelusääntelyyn. Tämä tarkoittaa, että tuulivoimaloita sijoitettaessa on huomioitava myös mitä rakennusten sisällä olevasta melusta säädetään terveydensuojelulain nojalla.

Nykyisin tuulivoimaloiden sijoittamisen ohjaamisessa on käytetty joko valtioneuvoston vuonna 1992 antamia yleisiä melutason ohjearvoja tai ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaiseman ohjeen mukaisia tuulivoimarakentamisen melutason suunnitteluohjearvoja.  Uusi asetus yhtenäistää käytäntöjä tuulivoimalan ja melulle alttiin kohteen välisen etäisyyden mitoituksessa ja selkeyttää tuulivoimarakentamisen ohjausta.

Asetus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön edustajista koostuvassa työryhmässä. Valmistelussa hyödynnettiin aiemman laajapohjaisen työryhmän työtä. Asetusluonnos on ollut myös laajalla lausuntokierroksella.

Tuulivoima on uusiutuvaa, lähes päästötöntä energiaa. Siten tuulivoima auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Suomi on sitoutunut ilmasto- ja energiastrategiassaan lisäämään tuulivoiman osuutta merkittävästi.

Voimaantulo ja soveltaminen

Asetus tulee voimaan 1.9.2015. Asetusta sovelletaan kaikkiin voimaantulopäivän jälkeen vireille tuleviin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin kaavaehdotuksiin sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristönsuojelulain mukaisiin lupa-asioihin.  

Asetus ei koske niitä tuulivoimaloita, joilla on asetuksen voimaantulopäivänä ympäristölupa tai rakennuslupa. Jos voimassa olevaa ympäristölupaa kuitenkin joudutaan muuttamaan, tuulivoimala siirtyy uuden asetuksen piiriin. Lisäksi tuulivoimala voi siirtyä uuden asetuksen piiriin, jos voimalan ympäristöluvan tarvetta joudutaan asetuksen voimaantulon jälkeen harkitsemaan esimerkiksi naapureiden valitusten vuoksi.

Asetus ei myöskään koske:

1. sellaista maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavaehdotusta, joka on tai on ollut julkisesti nähtävillä asetuksen voimaan tullessa,
2. maankäyttö- ja rakennuslain mukaista voimalan lupa-asiaa, joka on vireillä asetuksen voimaan tullessa, eikä
3. voimalan ympäristölupahakemusta, joka on vireillä ja kuulutettu asetuksen voimaan tullessa.

• Asetus (pdf)
• Perustelumuistio (pdf)

Lisätietoja

Ylijohtaja Helena Säteri, ympäristöministeriö, p. 0295 250 281, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi, ympäristöministeriö, p. 0295 250 072 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pitäisikö kesämökeistä saada helpommin vakituisia asuntoja? | Ylen aamu-tv

KATSO JA KUUNTELE TÄSTÄ

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan helpotuksia lainsäädäntöön, jotta kesämökin muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön helpottuisi. Miten tärkeää on, että kesämökin voisi helpommin muuttaa vakituiseksi asunnoksi? Vieraina ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi Suomen ympäristökeskuksesta ja Vapaa-ajan asukkaiden Liitto ry:n puheenjohtaja Pentti Heikkurinen.

• Mökkien kiinteistövero saattaa nousta roimasti - katso kuntasi veroprosentti kartasta ma 6.7.

Angelica Heldt älskar lugnet på sommarstugan!

Angelica är en av många arvtagare som kämpar med frågan om vad man ska göra med ett sommarställe man egentligen varken har råd eller tid med. Läs mer!

Iltalehti.fi

Hallitus lieventää jätevesiasetusta huomattavasti

Hallitusohjelmassa käy ilmi, että paljon parjattua jätevesiasetusta, eli niin kutsuttua paskalakia, lievennetään huomattavasti.

(KARI MANKONEN / SKA)

LUE MYÖS

Hallituslähde: Maatalous pääsi säästötalkoissa vähällä

Leikkauslistan pääarkkitehti paljastui - lista meni sukkana läpi

Pilaantumisherkillä alueilla, kuten rannoilla ja pohjavesialueilla, noudatetaan edelleen kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusmääräyksiä. Muilla alueilla olevien, ennen vuotta 2004 rakennettujen asuinkiinteistöjen osalta sen sijaan luovutaan kalenteriin sidotusta jätevesiremonttien määräajasta, jonka oli tarkoitus olla maaliskuussa 2018.

Lievennyksen myötä ennen vuotta 2004 rakennettujen asuinkiinteistöjen jätevesijärjestelmän riittävyys tarkistetaan asuinkiinteistöjen rakennuslupaa vaativien peruskorjausten yhteydessä.

Ympäristönsuojelulakia muutettaessa arvioidaan vesihuoltolakiin vaadittavat tarvittavat muutokset.

Haja-asutusalueen jätevesiasetus on suututtanut maaseudun ihmiset ja työllistänyt poliitikkoja ja virkamiehiä jo yli kymmenen vuotta. Päätepistettä prosessille ei näy.

Jätevesiasetuksen esitteli vuonna 2003 ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (rkp). Käytännöksi asetus tuli heti vain uusien rakennusten osalta. Vanhan rakennuskannan ratkaisuja saneli 10 vuoden siirtymäaika.

Entinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) pidensi siirtymäaikaa vuoteen 2016. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) siirsi takarajan vuoteen 2018.

TIIA-MARIA TAPONEN
tiia-maria.taponen@Iltalehti.fi - Suomen suurin uutispalveluilmedia.fi